Skip to content

Latest commit

 

History

History
390 lines (342 loc) · 35.5 KB

rules.md

File metadata and controls

390 lines (342 loc) · 35.5 KB

Espoo 26.5.2021

Kaljakroketin viralliset säännöt

Sääntötiivistelmä

Pelin tarkoitus ja pelivalmistelut

  • (a) Valitaan pelialue, jolle sijoitetaan aloitus- ja maalitolppa (joko yksi ja sama tolppa, tai sitten kaksi eri tolppaa)
  • (b) Aloitustolpan ja maalitolpan väliin sijoitetaan portteja tietty määrä. Porttien sijainti kentällä on vapaasti valittavissa.
  • (c) Tarkoituksena on kiertää omalla pallolla rata aloitustolpalta maalitolppaan läpäisten kaikki kentän portit hyväksytysti oikeassa järjestyksessä, oikeasta läpäisysuunnasta.
  • (d) Ensimmäinen pelaaja, joka osuu pallollaan omalla lyöntivuorollaan maalitolppaan kierrettyään radan portit hyväksytysti, on pelin voittaja.

Pelin kulku

  1. Lyöntijärjestys määräytyy aloitustolpan ja pelaajien edustamien värien mukaan.
  2. Aloituslyönti lyödään mailanmitan päästä aloitustolpasta. Jos pelaaja osuu aloituslyönnillään aloitustolppaan, pelaaja saa uuden lyöntivuoron ja voi aloittaa radan kiertämisen. Muutoin pelaaja poistaa pallonsa pelistä ja yrittää aloituslyöntiä uudestaan seuraavalla lyöntivuorollaan.
  3. Pelaaja pyrkii läpäisemään jokaisen portin oikeasta suunnasta ja osumaan maalitolppaan. Jokainen hyväksytty portin läpäisy tuottaa kukin yhden lisälyönnin. Lisälyönti tulee käyttää välittömästi samalla vuorolla.
  4. Läpäistävänä olevaa porttia ei saa läpäistä väärästä suunnasta.
  5. Pelaajan osuma omalla pallolla toisen pelaajan palloon (krokeeraus) tuottaa pelaajalle mahdollisuuden lisälyöntiin tai krokkaukseen. Lisälyönti tai krokkaus on suoritettava välittömästi osuman jälkeen samalla vuorolla. Krokkauksen suorittaminen päättää pelaajan vuoron välittömästi, mutta lisälyöntejä voi päätyä pelaamaan useita, mikäli krokeeraa useampia palloja. Krokeerauksesta samaan palloon saa vain yhden lisälyönnin tai krokkauksen lyöntivuoron aikana.
  6. Krokkauksessa pelaaja siirtää oman pallonsa krokeerattuun palloon kiinni ja lyö omaa palloaan siten, että vastustajan pallo kimpoaa pois. Krokatessa pelaaja asettaa oman jalkansa oman pallon päälle. Oma pallo ei saa siirtyä jalan alta.
  7. Jos pallo ajautuu ulos pelialueelta, pallo nostetaan pelialueen rajalle kohtaan josta pallo meni yli.
  8. Pelaajalle määrätään sakko ja vuoron päättyminen mm. portin läpäisemisestä väärään suuntaan tai väärässä järjestyksessä, väärällä vuorolla pelaamisesta, maaston muokkaamisesta ja muusta pelin häiritsemisestä. Juomapelissä määrätään lisäksi juomasakko myös oikeaoppisista porttien läpäisyistä ja tolppiin osumisesta.
  9. Voittaja on pelaaja, jonka pallo kiertää radan hyväksytysti ja osuu maalitolppaan ensimmäisenä. Lisäksi mahdollisten sakkojen ja rangaistusten tulee olla kärsitty.

1. Johdanto

1.1 Roolit

1.1.1 Pelaaja

  • (a) Pelaaja on henkilö, joka pelin aikana hallitsee värillä tai muulla merkinnällä määriteltyä palloa ja mailaa.
  • (b) Joukkue on joukko useampia pelaajia, joiden toimia tulkitaan kuin ne olisivat kaikki yhden pelaajan tekemiä.
  • (c) Kun joukkue saa lyöntivuoron, joukkueen on määritettävä keskuudestaan yksi pelaaja, joka suorittaa lyöntivuoron vaatimat toimenpiteet.

1.1.2 Konklaavi

  • (a) Konklaavin muodostavat kaikki henkilöt, jotka ovat pelissä mukana itsenäisinä pelaajina, osana joukkuetta tai erityisestä syystä konklaaviin nimettyinä, esimerkiksi tuomari tai erillinen ratamestari

1.1.3 Ratamestari

  • (a) Ratamestari on radan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaava henkilö, joka valitaan konklaavista.
  • (b) Ratamestari vastaa siitä, että radan rakentaminen ja sen esittely suoritetaan kohdan 1.2 määritelmien mukaisesti.

1.2. Pelialue ja rata

  • (a) Konklaavi määrittelee pelialueen ja sen rajat. Mikäli turnausjärjestäjä tai jokin muu taho on määritellyt pelialueen valmiiksi, tulee konklaavin noudattaa annettuja määritelmiä.
  • (b) Radan muodostavat pelialueelle asetetut lähtö- ja maalitolppa (1.3.1) sekä niiden välille sijoittuvat portit (1.3.2). Maali- ja lähtötolppa voivat olla samat.
  • (c) Porteille on määriteltävä peluujärjestys ja jokaisella portilla on oltava oikeaoppiseksi määritelty läpäisysuunta
  • (d) Ratamestarin tehtävä on esitellä pelialueen rajat ja rata ennen pelin alkua pelaajille. Tästä esittelystä käytetään nimeä rataesittely.

1.3 Pelivälineet

1.3.1. Lähtö- ja maalitolppa

  • (a) Tolppa on jäykkä sylinteri, jonka korkeus tulee olla vähintään 20 cm ja halkaisijan vähintään 1,7 cm.
  • (b) Tolppa tulee asentaa maahan pystysuoraan ja tolpan korkeus paikoilleen asetettuna tulee olla maasta mitattuna vähintään 20 cm.
  • (c) Pelin aikana pelaaja voi konklaavin luvalla korjata tolpan asennon.

1.3.2. Portit

  • (a) Portti on ratamestarin määrittelemä objekti, jonka kaikkien peliin osallistuvien joukkueiden pallot voivat läpäistä.
  • (b) Pelin aikana pelaaja voi konklaavin luvalla korjata portin asennon.

1.3.3. Pallot

  • (a) Pelipallon tulee olla pyöreä, ja halkaisijan tulee olla vähintään 7 cm ja enintään 10 cm. Pallon massa tulee olla vähintään 50g, enintään 500g.
  • (b) Jokaisella saman pelin tiimillä tulee olla erivärinen pallo. Jos erivärisiä palloja ei ole tarpeeksi, samanväriset pallot tulee merkitä niin, että ne voidaan tunnistaa toisistaan.
  • (c) Pelaaja voi konklaavin luvalla nostaa pallon lyöntien välissä vaihtaakseen sen, jos pallo on viallinen tai vaurioitunut. Palloa nostaessa sen paikka tulee merkitä. Konklaavin tehtävä on tarkistaa, että pallo on palautettu samalle paikalle kuin se oli ennen nostoa.
  • (d) Pallon hajotessa osiin sen paikka määräytyy suurimman osan mukaan. Jos osat ovat yhtä suuret, pelaaja saa valita suurimpien osien joukosta sen osan, joka määrää pallon paikan.
  • (e) Jos pelaaja tahallaan hajottaa pallon, tuomitaan hänet hävinneeksi ja pallon osat poistetaan pelistä.

1.3.4. Mailat

  • (a) Maila koostuu mailan päästä eli molosta ja sen keskikohtaan kohtisuorasti kiinnitetystä varresta. Jos mailan pää on irrotettavissa varresta, sitä ei saa vaihtaa kesken pelin ellei se ole vaurioitunut e-kohdan mukaisesti.
  • (b) Mailan varsi voi olla valmistettu mistä tahansa materiaalista. Mailan varteen saa asentaa gripin. Varsi ei saa olla muovattu pelaajan käden minkään osan muotoon.
  • (c) Mailan pään tulee olla kova ja materiaaliltaan sekä rakenteeltaan sellainen, ettei se vahingoita palloja. Mailan molempien päiden tulee olla samanlaiset, suorat ja sileät. Jos pelaajan mailan päät eivät ole samanlaiset, konklaavi määrää kummalla päällä pelaajan on pelattava.
  • (d) Pelissä käytettävien mailojen tulee olla yhtä pitkiä. Mailojen pituus mitataan varren suunnassa varren päästä molon reunaan asti, ja siitä käytetään nimitystä mailanmitta.
  • (e) Kaikenlaisten tähtäimien, peilien ja muiden apuvälineiden liittäminen mailaan on kielletty. Mailan varren ei kuitenkaan tarvitse olla suora ja mailan päässä voi olla piirrettynä tähtäysviivoja.
  • (f) Mailaa ei saa vaihtaa pelin aikana, ellei se ole pelissä vahingossa vaurioitunut niin, että se vaikuttaa merkittävästi pelaamiseen. Vaurioituneella mailalla saa pelata vain, jos siitä ei saa hyötyä pelaamiseen. Pelaaja voi vaihtaa vaurioituneen mailan ainoastaan konklaavin luvalla tai konklaavin vaatimuksesta.

2. Määritelmiä

2.1. Pelin alku, pelin loppu, lyöntivuoro

  • (a) Peli alkaa, kun pelijärjestyksessä ensimmäinen pelaaja lyö ensimmäisen lyönnin sääntöjen 2.2 ja 3.1 mukaisesti.
  • (b) Lyöntivuoro loppuu, kun
    • i. Pelaaja on lyönyt palloa ja pallo ei läpäise porttia eikä osu elävään palloon eikä pelaajalla ei ole kumulatiivisesti kerääntyneitä lisälyöntejä jäljellä; tai
    • ii. Pelaajan pallo ajautuu pelialueelta ulos säännön 3.2 mukaan; tai
    • iii. Pelaaja kieltäytyy lyömästä palloa; tai
    • iv. Pelaaja luulee lyöntivuoronsa loppuneen ja lopettaa pelaamisen. Ja seuraava pelaaja ehtii lyömään palloa; tai
    • v. Pelaaja tekee virheen, josta rangaistuksena on lyöntivuoron loppuminen ja sakko; tai
    • vi. Pelaaja tulee maaliin säännön 3.5 mukaan
  • (c) Pelin voittaa se pelaaja, joka tulee ensimmäisenä maaliin säännön 3.5(b) mukaan. Toiseksi tulee se, joka tulee toisena maaliin ja niin edelleen. Katso sääntö 8 aikarajoitteisissa peleissä.
  • (d) Peli loppuu, kun kaikki pallot ovat tulleet maaliin tai konklaavi on määritellyt maaliintulojärjestyksen aikarajoitteisissa peleissä säännön 8 mukaan.

2.2. Lyönti ja lyöntiliike

  • (a) Lyönti on mailan liike, jolla lyöjä yrittää omalla lyöntivuorolla saada pallon liikkumaan. Palloa ei saa lyödä, ennen kuin edellinen lyönti on päättynyt (katso sääntö liikkuvan pallon lyömisestä 4.9)
  • (b) Lyönti ja lyöntiliike alkavat, kun mailan pää lähtee viimeiseen takaheilautukseen (backswing) ennen kuin lyöjällä on tarkoitus lyödä palloa. Jos lyönnissä ei ole takaheilautusta, lyönti alkaa, kun heilautus alkaa (forward swing)
  • (c) Lyöntiliikkeen aikana voi tapahtua lyöntivirhe. Katso kappale 5.
  • (d) Lyönti katsotaan tapahtuneeksi, kun
    • i. Mailan pää ja pallo osuu toisiinsa siten, että pallo liikkuu selvästi havaittavan määrän; tai
    • ii. Lyöjä ilmoittaa, että hän ei halua lyödä; tai
    • iii. On tapahtunut lyöntivirhe
  • (e) Jos pelaaja keskeyttää heilahdusliikkeen ennen kuin lyönti on tapahtunut, lyöntiä ei ole tapahtunut ja lyöjä voi aloittaa lyönnin ja lyöntiliikkeen uudestaan.
  • (f) Pallojen liikuttaminen muutoin kuin lyönnin seurauksena on pelivirhe. Katso sääntö (4.10).
  • (g) Lyöntiliike loppuu, kun pelaaja siirtyy lyöntiasennostaan (jalansijat) pois. Jos pelaaja lyö seuraavan lyönnin samasta lyöntiasennosta, lyöntiliike loppuu, kun aiempi lyönti loppuu.
  • (h) Lyönti loppuu, kun kaikki liikkuneet pallot ovat pysähtyneet tai poistuneet pelialueelta.
  • (I) Jos mikään pallo ei liiku lyönnin seurauksena, lyöntiä ei ole tapahtunut ja lyöjä voi aloittaa lyönnin ja lyöntiliikkeen uudestaan.

2.3. Pallon tilat

2.3.1 Pelissä

  • (a) Pallon sanotaan olevan pelissä, kun se on pelattu sinne sääntöjen 3.1. ja 2.2 mukaan
  • (b) Pallo on pelissä,
    • i. kunnes se poistetaan pelistä sen lyönnin jälkeen, jolla pallo on osunut maalitolppaan (säännön 3.5 mukaan); tai
    • ii. kunnes se poistetaan pelistä epäonnistuneen aloituslyönnin seurauksena (3.1); tai
    • iii. kunnes pallo poistetaan pelistä muiden sääntöjen mukaan (rangaistukset)

2.3.2 Levossa

  • (a) Pallon sanotaan olevan levossa, kun se on pelissä 2.3.1:n mukaan ja liikkumatta paikoillaan kentällä.
  • (b) Pallosta tulee pallo levossa
    • i. jos pallo lyönnin seurauksena on liikkunut ja pysähtynyt eikä siitä tule käsipallo; tai
    • ii. kun käsipallo sijoitetaan kentän rajalle tai kentälle
  • (c) Pallo ei ole enää pallo levossa, kun
    • i. se lyönnin tai toisten pallojen vaikutuksesta on lähtenyt liikkeelle; tai
    • ii. kun siitä tulee käsipallo

2.3.3 Käsipallo

  • (a) Mistä tahansa pallosta tulee käsipallo ja ulkopuolinen tekijä, kun
    • i. se tilapäisesti poistetaan kentältä säännön 1.3.3(d) mukaan (esimerkiksi pallon rikkoutuessa)
    • ii. se poistuu kokonaan pelialueelta
    • iii. sitä siirretään lyönnin mitätöinnin yhteydessä
  • (b) Lyöjän pallosta tulee käsipallo ja ulkopuolinen tekijä, kun sitä siirretään krokkauksen yhteydessä säännön 3.6 mukaan

2.3.4 Elävä ja kuollut pallo (krokkaus kerran per lyöntivuoro)

  • (a) Muut pelissä olevat pallot kuin lyöjän pallo, ovat eläviä tai kuolleita riippuen siitä saako pelaaja krokeerata niitä vai ei.
  • (b) Palloa, jota pelaaja saa krokeerata, kutsutaan eläväksi palloksi
  • (c) Lyöntivuoron alkaessa tai sillä hetkellä, kun pelaajan pallo osuu aloituskeppiin aloituslyönnin seurauksena, muuttuvat muut pallot, jotka ovat pelissä, eläviksi ja niistä voi ottaa lisälyöntejä krokeeraamalla.
  • (d) Palloa, jota pelaaja ei saa krokeerata, kutsutaan kuolleeksi palloksi
    • i. Pallot, jotka koskettavat pelaajan palloa lyöntivuoron alkaessa, ovat kuolleita. Kyseiset pallot muuttuvat eläviksi kun pelaajan pallo irtuaa niistä.
    • ii. Muut pallot ovat kuolleita kunnes pelaaja osuu aloituskeppiin aloituslyönnin seurauksena
  • (e) Kun pelaaja osuu elävään palloon (eli krokeeraa), muuttuu se kuolleeksi palloksi ja krokeerattu pallo pysyy kuolleena kunnes se tulee taas eläväksi tulevan lyöntivuoron alkaessa
    • i. Jos pelaaja krokeeraa kuollutta palloa, pelaaja ei saa krokata sitä eikä pelaaja saa lisälyöntejä kyseisestä osumasta.
2.3.5 Rover-pallo
  • (a) Rover-pallo on pallo, joka on läpäissyt kaikki portit, mutta ei ole osunut vielä maalitikkuun. Katso lyhennetyssä pelissä kappale 8.

2.4. Ulkopuolinen tekijä

  • (a) Ulkopuolisia tekijöitä ovat kaikki peliin suoraan kuulumattomat asiat ja esineet esimerkiksi eläimet, katsojat, konklaavi(jos ei mukana pelissä pelaajana), muiden pelien pelaajat ja pelivälineet, käsipallo, pelistä poistettu pallo, kentälle pelin aikana tuodut muut esineet
  • (b) Ulkopuolisia tekijöitä eivät ole
    • a. Pelaaja ja hänen maila tai muut varusteet
    • b. Sääilmiöt
    • c. Kentällä olevat irtaimet oksat, risut, roskat tai vastaavat.
    • d. Kenttään kiinteästi kuuluvat esineet kuten portit, tolpat, rajatikut, juurakot, puut, liikennemerkit, valaisinpylväät, penkit, aidat tai vastaavat. Myös ennen peliä pelialuelle jätetyt pelaajen kassit tai vastaavat varusteet.
  • (c) Ulkopuoliset tekijät tulee poistaa kentältä, jos on vaara, että ne vaikuttavat peliin. Katso myös sääntö 4.3 pelaamisen estämisestä.
  • (d) Tarvittaessa konklaavi päättää onko kentällä oleva asia ulkopuolinen tekijä ja saako sen poistaa. Ilman lupaa tapahtuva kentän raivaaminen ja kuohiminen on rangaistavaa -katso sääntö 7.3.

3. Pelin kulku

  • (a) Pelin tavoitteena on lyödä pallo kentällä olevien porttien läpi oikeassa järjestyksessä ja tämän jälkeen osua pallolla maalitolppaan.
  • (b) Voittaja on pelaaja, jonka pallo kiertää radan hyväksytysti ja osuu maalitolppaan ensimmäisenä. Lisäksi pelaajan tulee olla kärsinyt mahdolliset sakot ja rangaistukset. Katso kohta 7.

3.1. Pelin aloitus ja pelijärjestyksen määräytyminen

  • (a) Pelin lyöntijärjestys määräytyy lähtötolpassa olevien värien mukaan siten, että ylimpänä olevan värin mukaisella mailalla pelaava pelaaja on ensimmäisenä vuorossa.
  • (b) Peli aloitetaan edellä mainitussa järjestyksessä, ellei konklaavi ole pakottavasta syystä valinnut muuta järjestysmenettelyä. Tasoittavaa vuoroa ei ole pelin lopussa.
  • (c) Aloituslyönti suoritetaan mailanmitan etäisyydeltä lähtötolpalta.
  • (d) Mikäli pelaajan aloituslyönti osuu lähtötolppaan, pelaaja saa lisälyönnin ja pääsee etenemään radalle.
  • (e) Muussa tapauksessa pelaajan pallo poistetaan pelistä ja lyöntivuoro siirtyy seuraavalle. Pelaaja yrittää aloituslyöntiä uudestaan seuraavalla vuorollaan.

3.2. Pallo ulos pelialueelta

  • (a) Mikäli pallo ajautuu kokonaan pelialueen ulkopuolelle, konklaavin tehtävä on osoittaa paikka, josta pallo ylitti pelialueen ja johon pallo siirretään välittömästi takaisin. Yleisenä käytäntönä on pelialueen piste, joka on palloa lähimpänä.
  • (b) Jos pelaajalla ei ole lisälyöntejä eikä lyöjän pallo ole osunut eläviin palloihin, kun pallo ajautuu kentältä, on lyöntivuoro ohi.
  • (c) Jos pelaajalla on lisälyöntejä eikä lyöjän pallo ole osunut eläviin palloihin, kun pallo ajautuu kentältä, hän menettää lisälyönnit ja lyöntivuoro on ohi.
  • (d) Jos lyöjän pallo on osunut elävään palloon ja lyöjän pallo ajautuu pelialueelta pois, krokeeraukset mitätöidään ja pelaajan lyöntivuoro on ohi.
  • (e) Jos lyöjän pallo on osunut elävään palloon ja kohdepallo ajautuu pelialueelta pois, siirretään kohdepallo pelialueen rajalle. Ja tämän jälkeen peliä jatketaan kohdan 3.6 mukaan.

3.3. Mahdoton lyöntipaikka

  • (a) Jos pelin aikana ilmenee pelialueeseen kuuluva paikka, josta palloa ei voi lyödä pois, konklaavi voi määrittää alueen pelialueen ulkopuoliseksi pelin loppuun asti.
  • (b) Tällainen uusi mahdoton lyöntipaikka voi olla esimerkiksi rataesittelyssä mainitsematon kukkaistutus, talon kulmaus, kiven kolo, terassirakennelma tai muu vastaava paikka.
  • (c) konklaavin tulee ilmoittaa uudesta pelialueen ulkopuolisesta alueesta kaikille pelaajille.
  • (d) konklaavin määritettyä alueen pelialueeseen kuulumattomaksi, siihen sovelletaan sääntöä 3.2,
  • (e) Jos pallo on mennyt mahdottomaan lyöntipaikkaan, jota ei ole määritelty pelialueen ulkopuoliseksi, pelaaja voi siirtää pallon lähimpään pelattavaan paikkaan, eli mahdottoman lyöntipaikan reunalle. Tällöin pelaaja menettää lyöntivuoronsa.

3.4. Portin läpäisy

  • (a) Portti katsotaan läpäistyksi hyväksyttävästi, mikäli pallo läpäisee läpäisyvuorossa olevan portin oikeasta suunnasta. Pallon on läpäistävä portti kokonaan. Portin hyväksyttävästä läpäisystä saa lisälyönnin.
  • (b) Portti katsotaan läpäistyksi väärinpäin, mikäli pallo läpäisee läpäisyvuorossa olevan portin väärästä suunnasta.
  • (c) Portin voi läpäistä useilla lyönneillä. Eli jos pallo tulee portille portin kulkusuunnasta, mutta jää portin sisään, portin voi läpäistä heti seuraavalla lyönnillä.
  • (d) Jos pallo tulee portille portin kulkusuuntaa vastaan, mutta jää portin sisään eli ei ole läpäissyt porttia, portin voi läpäistä väärinpäin seuraavalla lyönnillä, jolloin toimitaan kohdan (b) mukaisesti.
  • (e) Epäselvissä tapauksissa pelin konklaavi tarkastaa, onko pallo läpäissyt portin vai ei. konklaavi voi tarkastaa läpäisyn optisesti tai mekaanisesti esimerkiksi liu’uttamalla mailan vartta vaakasuorassa porttilinjan mukaan.
  • (f) Portin läpäisystä oikein päin omalla vuorolla pelaaja saa yhden lisälyönnin, joka tulee käyttää saman lyöntivuoron aikana. Mikäli pallo menee portin läpi oikeasta suunnasta ja palaa portin läpi väärästä suunnasta yhdellä lyönnillä, portti on läpäisty, mutta lisälyöntiä ei myönnetä
  • (g) Mikäli pelaajan pallo läpäisee portin toisen pelaajan toimesta, katsotaan että portti on hyväksyttävästi läpäisty, mutta lisälyöntiä ei tule.
  • (h) Mikäli pallo läpäisee portin väärinpäin toisen pelaajan toimesta, portin läpäisyllä ei ole merkitystä.
  • (i) Pelaaja voi läpäistä yhdellä lyönnillä useamman portin, ja jokaisesta portista tulee tällöin erikseen lisälyönti – katso kohta 3.7 kumulatiivisuudesta.

3.5. Lähtö- ja maalitolppaan osuminen

  • (a) Jos pelaajan pallo on läpäissyt kaikki portit eli on ns. Rover- pallo ja se osuu maalitolppaan lyönnin tai toisten pallojen vaikutuksesta, se muuttuu lyönnin jälkeen ulkopuoliseksi tekijäksi ja se tulee poistaa kentältä. Pallo voi siis maalitolppaan osumisen jälkeen vielä esimerkiksi siirtää muita palloja, ennen kuin se poistetaan kentältä.
  • (b) Maalitolpan suoristaminen pelin aikana ei voi aiheuttaa pallon rover-pallon osumista maalitolppaan.
  • (c) Lähtötolppaan osuminen muulla kuin aloituslyönnillä ja maalitolppaan osuminen muutoin kuin Rover-pallona on rangaistavaa.

3.6. Krokeeraus ja Krokkaus

  • (a) Osuma toisen pelaajan elävään palloon omalla pallolla omalla vuorolla antaa pelaajalle mahdollisuuden yhteen lisälyöntiin tai vastustajan pallon krokkaukseen. Tätä osumaa kutsutaan krokeeraukseksi. Krokeeraus on mahdollista niiden pelaajien kesken, jotka ovat osuneet aloitustolppaan.
  • (b) Mikäli pelaaja osuu pallollaan useaan elävään palloon samalla lyönnillä, hän on oikeutettu saamaan jokaisesta osumasta yhden lisälyönnin tai mahdollisuuden krokata. Pelaajan tulee suorittaa krokkaus tai lisälyönnit seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti
    1. Pelaaja saa krokata haluamansa pallon. Vuoro päättyy krokkaukseen
    2. Pelaaja saa yhden lisälyönnin jokaisesta krokeeraamastaan pallosta
  • (c) Krokkaus
    • i. Krokkauksessa pelaaja siirtää oman pallonsa krokattavaan palloon kiinni, mutta irti muista palloista ja maalitolpasta.
    • ii. Pelaaja asettaa jalkapohjansa oman pallonsa päälle, mutta irti krokattavasta pallosta.
    • iii. Pelaaja lyö omaa palloaan niin, että vastustajan pallo liikkuu pois paikoiltaan krokkauslyönnin seurauksena, mutta pelaajan oma pallo ei liiku.
    • iv. Krokatessa pallot voivat läpäistä portteja tai osua maalitolppaan.
  • (d) Lisälyönti
    • a. Pelaaja lyö omaa palloaan sieltä, mihin se on edellisen lyönnin jälkeen jäänyt.

3.7. Kumulatiivisuus

  • (a) Porttien läpäisyistä ja krokeerauksista saatavat lisälyönnit ovat kumulatiivisia eli ansaitut lisälyönnit lasketaan yhteen
  • (b) Jos pelaaja läpäisee yhdellä lyönnillä useita portteja, hän saa jokaisesta läpäistystä portista lisälyönnin, jotka pitää pelata ennen lyöntivuoron loppua
  • (c) Jos pelaaja krokeerauslyönnillä läpäisee portin, hän saa portin läpäisystä lisälyönnin.

3.8. Kirkkoportti

  • (a) Kirkko on erikoisportti, jossa kaksi porttia on asetettu lomittain noin 90 asteen kulmaan keskenään. Kirkko muodostaa ylhäältä päin katsottuna X:n muotoisen kuvion.
  • (b) Kirkkoportti läpäistään pelissä kahteen suuntaan. Suunnat pelataan pelissä peräkkäin.
  • (c) Pelaaja voi valita läpäisysuunnat itse seuraavasti
    1. Ensimmäinen läpäisysuunta on pelaajan valinnan mukaan mikä tahansa suunta siten, että pallo menee yhdestä laidasta kirkkoporttiin sisään ja tulee vastapäisestä suunnasta ulos.
    2. Toinen läpäisysuunta on pelaajan valittavissa siten, että läpäisysuunta on kohtisuorassa ensimmäiseen läpäisysuuntaan.
  • (d) Pallon on läpäistävä kirkko yhdestä suunnasta tulematta välillä ulos. Jos pallo käy lyönnin aikana ulkona, mutta palaa sisään, uloskäymisellä ei ole merkitystä.
  • (e) Kirkkoporttia ei tarvitse läpäistä yhdellä lyönnillä. Jos pallo läpäisee kirkon väärin tulemalla sivusta ulos ja pallo jää lepoon kirkkoportin ulkopuolelle, läpäisyllä ei ole mitään merkitystä.
  • (f) Kirkkoportti on läpäisty yhteen suuntaan, kun pallo on tullut kirkosta kokonaan ulos. Ulostulolinjan muodostaa kuviteltu linja kahden portin tolppien välillä. Ulostulolinja tarkistetaan portin sisäpuolelta.
  • (g) Lisälyöntejä kirkosta saa ensimmäisestä läpäisysuunnasta yhden ja toisesta läpäisysuunnasta taas yhden. Lisälyönti on käytettävä samalla lyöntivuorolla.

4. Pelivirheet

4.1. Yleistä

  • (a) Pelaaja ei saa tahallaan tehdä pelivirhettä
  • (b) Pelaajan pitää välittömästi tehtyään tai epäillessään tehneensä pelivirheen ilmoittaa siitä ja keskeyttää pelaaminen kunnes asia on selvitetty.
  • (c) Pelivuoro päättyy pelivirheeseen.

4.2. Pelaamisen estäminen

  • (a) Vastustajan ei tarvitse estää peliä tai varoittaa pelaajaa, jos pelaaja aikoo
    • i. pelata väärää porttia
    • ii. pelata oikeaa porttia väärinpäin
    • iii. lyödä väärää palloa
    • iv. yrittää krokeerata kuollutta palloa
  • (b) Vastustajan tulee estää lyönti, kun
    • i. pelaaja on aikeissa lyödä kyseenalaista lyöntiä ilman, että konklaavi valvoo suoritusta
    • ii. pelaaja yrittää läpäistä huonosti kiinnitettyä porttia
    • iii. on tapahtunut pelivirhe, jota ei ole vielä korjattu
    • iv. on vaara, että pallo osuu ulkopuoliseen tekijään tai toiseen pelaajaan
  • (c) Estäminen pitää tehdä lyöntien välillä. Jos pelaaja yrittää estää peliä kesken lyönnin, voi konklaavi rangaista pelaajaa säännön 7.1 mukaan
  • (d) Jos pelaaja pelaa vaikka häntä estetään pelaamasta, voi konklaavi rangaista pelaajaa säännön 7.1 mukaan

4.3. Virheellinen peluujärjestys tai -suunta

  • (a) Pelaaja pelaa virheelliseen suuntaan, kun pelaajan pallo läpäisee portin suunnasta, joka ei ole rataesittelyssä määritelty oikeaoppiseksi.
  • (b) Pelaaja pelaa virheellisessä järjestyksessä, kun pelaajan pallo, vastoin rataesittelyn kuvaamaa järjestystä
    • a. läpäisee jonkin portin; tai
    • b. osuu aloitus- tai lopetustolppaan
  • (c) Virheellinen peluujärjestys tai -suunta ei aiheuta korjaustoimenpiteitä.

4.4. Portin irtoaminen

  • (a) Pelaaja ei saa tahallaan irrottaa, liikuttaa, siirtää, kääntää, kaataa, vääntää tai taivuttaa portteja (7.1)
  • (b) Jos portti irtoaa lyönnin aikana;
    • i. lyöntiliikkeen vaikutuksesta (esimerkiksi mailan tai pelaajan raajan liikkeestä), pelaajan lyöntivuoro päättyy. Pallo on läpäissyt portin vain, jos läpäisy tapahtuu ennen portin irtamista.
    • ii. ulkopuolisen tekijän vaikutuksesta, lyönti mitätöidään, portti kiinnitetään takaisin alkuperäiseen asentoon ja lyönti uusitaan
  • (c) Portin irrotessa pitää se asettaa takaisin samalle paikalle, ennen kuin seuraava lyönti suoritetaan

4.5. Maali- tai lähtötolpan irtoaminen

  • (a) Pelaaja ei saa tahallaan irrottaa, liikuttaa, siirtää, kääntää, kaataa, vääntää tai taivuttaa maali- ja lähtötolppaa (7.1)
  • (b) Jos maali- tai lähtötolppa irtoaa lyönnin aikana;
    • i. lyöntiliikkeen vaikutuksesta (esimerkiksi mailan tai pelaajan raajan liikkeestä), ei pallo ole tullut maaliin, ellei se osunut tolppaan ennen sen irtoamista
    • ii. jonkin pallon liikkeen vaikutuksesta, mikään pallo ei irtoamishetken jälkeen voi osua maalitolppaan ja tulla maaliin. Tolpan irrottava pallo lasketaan osuneeksi.
    • iii. ulkopuolisen tekijän vaikutuksesta, lyönti mitätöidään ja tolppa kiinnitetään takaisin alkuperäiseen asentoon ja lyönti uusitaan
  • (c) Maali- tai lähtötolpan irrotessa pitää se asettaa takaisin samalle paikalle, ennen kuin seuraava lyönti suoritetaan

4.6. Väärällä vuorolla pelaaminen

  • (a) Palloja ei siirretä takaisin. Väärin lyönyt pelaaja menettää seuraavan (eli käytännössä oikean) lyöntivuoronsa. Esimerkki: Pelissä ovat mukana A, B, C ja D. Viimeksi on lyönyt D eli on A:n vuoro. Pelaaja B ehtii lyömään, jolloin huomataan väärällä vuorolla pelaamista. Seuraavat lyönnit lyödään järjestyksessä A, C, D, A, B, C, D.
  • (b) Lyöntivuoron ilmaiseminen virheellisesti on rangaistavaa. Esimerkki: A ilmoittaa, että on C:n lyöntivuoro, vaikka todellisuudessa on B:n vuoro lyödä.

4.7. Väärän pallon lyöminen

  • (a) Jos pelaaja lyö väärää palloa ja se havaitaan ennen seuraavan lyöntivuoron alkua, lyönnit mitätöidään ja pelaajan lyöntivuoro on ohi.
  • (b) Jos pelaaja lyö väärää palloa ja se havaitaan seuraavan lyöntivuoron alettua, palloja ei siirretä takaisin ja pelaajat pelaavat normaalisti omia pallojaan.
  • (c) Jos pelaaja lyö tahallaan väärää palloa, katso rangaistukset kohdassa 7.

4.8. Liikkuvan pallon lyönti

  • (a) Jos pelaaja lyö liikkuvaa palloa, lyönti mitätöidään ja liikkuneet pallot siirretään siihen, mihin konklaavi olisi niiden olettanut pysähtyneen tai missä ne olivat ennen lyöntiä.
  • (b) Mikäli oikeata paikkaa ei pystytä palloille määrittelemään, konklaavi määrää mistä peliä jatketaan
  • (c) Jos pelaaja lyö tahallaan liikkuvaa palloa, katso rangaistukset kohdassa 7.

4.9. Virheellinen pallon liikuttaminen

  • (a) Pallojen liikuttaminen muutoin kuin lyönnin seurauksena tai erikseen sallituilla tavoilla, kuten pelitilannetta palauttaessa tai palloa korjatessa, on kiellettyä.
  • (b) Jos vuorossa oleva pelaaja liikuttaa palloa virheellisesti, lyöntivuoro päättyy ja virheelliseti liikutettu pallo palautetaan edellisille paikalleen.
  • (c) Jos muu pelaaja tai ulkopuolinen taho liikuttaa palloa virheellisesti, pallo palautetaan takaisin paikalleen.

5. Lyöntivirheet

  • (a) Lyöntivirhe tuomitaan pelaajalle, jos lyönnin aikana
    • i. Pelaaja koskettaa mailan lyöntiosaa (moloa) kädellään
    • ii. Lyö palloa muulla kuin mailan lyöntiosalla
    • iii. Lyö palloa työntäen siten, että kontakti mailan ja pallon välillä säilyy pitkään
    • iv. Lyö palloa useammin kuin kerran yhdellä lyönnillä (tiritiri)
    • v. Lyö mailalla tai muuten osuu toisen palloon, siten että toisen pallo liikkuu pois paikoiltaan
    • vi. Krokatessa pelaajan pallo liikkuu pois paikoiltaan.
    • vii. Lyö mailallaan niin, että se aiheuttaa merkittävää vauriota pelikenttään tai ympäristöön.
  • (b) Lyöntivirheiden jälkeen pallot jäävät paikoilleen ja pelaajan lyöntivuoro on ohi
  • (c) Lyöntivirheen vi. jälkeen krokattu pallo palautetaan paikoilleen ja pelaajan lyöntivuoro on ohi.

6. Peliasu

  • (a) Peliasun tulee olla hyvien tapojen mukainen eikä saa loukata ketään.
  • (b) konklaavi voi vaatia pelaajaa muuttamaan peliasua, mikäli katsoo sen olevan hyvien tapojen vastainen tai loukkaava.
  • (c) Mikäli pelaaja ei konklaavin vaatimuksesta huolimatta korjaa peliasua, konklaavi voi antaa varoituksen. Väärästä peliasusta konklaavi ei voi antaa kuin yhden varoituksen pelaajalle yhden pelin aikana.
  • (d) Pelaaja saa käyttää hansikkaita, aurinkolaseja, lakkeja ja muita hienosäätöasusteita.

7. Sakot ja rangaistukset

7.1. Juomasakot ja -rangaistukset

  • (a) Juomasakoilla ja rangaistuksilla pelattaessa pelaajalle määrätään juomasakko, kun tämä osuu aloituskeppiin, lopetuskeppiin, tai läpäisee portin. Tätä voidaan kutsua ns. porttijuomaksi.
  • (b) Pelaajalle määrätään juomarangaistus, jos tämä syyllistyy kohdan 4. pelivirheeseen tai kohdan 7.3. rangaistavaan rikkomukseen.
  • (c) Juomasakon koko määritellään pelin alussa, ja se voidaan jakaa pelaajien kesken mielivaltaisesti, mikäli kyseessä on joukkue.

7.2. Vaihtoehtoiset sakot ja rangaistukset

  • (a) Konklaavi voi pelin alussa määritellä vaihtoehtoisen sakko- ja rangaistusmenettelyn, esimerkiksi seuraavan pelivuoron menetyksen.
  • (b) Vaihtoehtoinen menettely voidaan määrittää koskemaan vain pelivirheitä ja rangaistavia rikkomuksia
  • (c) Aloitus- ja lopetuskeppiin osumiselle sekä porttien läpäisylle voidaan määrätä pelivirheistä ja rangaistavista rikkomuksista erillinenn menettely.

7.3. Rangaistavat rikkomukset

  • (a) Pelaajaa rangaistaan konklaavin määrittelemän rangaistusmenettelyn mukaan, jos hän syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksesta:
    • i. Irrottaa, liikuttaa, siirtää, kääntää, kaataa, vääntää tai taivuttaa maali- tai lähtötolppaa tai portteja tahallaan ja luvatta tai törkeää huolimattomuuttaan
    • ii. Kuohii tai raivaa maata tarkoituksellisesti ja ilman lupaa
    • iii. Rikkoo sääntöjä tahallaan tai jatkuvasti
    • iv. Häiritsee muiden pelaajien lyöntejä
    • v. Syyllistyy epäurheilijamaiseen käytökseen
    • vi. Sanoin tai elein osoittaa, ettei hän hyväksy konklaavin ratkaisua
    • vii. Viivyttää pelin jatkamista
    • viii. Tarkoituksellisesti jättää pelikentän ilman konklaavin lupaa
    • ix. Pelaa tarkoituksellisesti palloa, vaikka häntä on estetty
    • x. Yrittää estää toista pelaajaa lyömästä, vaikkei pelaaja olisi oikeutetuttu estämään pelaamista
    • xi. Käyttää hyvien tapojen vastaista tai loukkaavaa peliasua
    • xii. Läpäisee portin tai osuu maalitolppaan ennen kuin on kärsinyt aiemmin määrätyt sakot tai rangaistukset

7.2. Kentältäpoiston aiheuttavat rikkomukset

  • (a) Pelaaja on poistettava kentältä jos hän syyllistyy johonkin seuraavista rikkomuksesta:
    • i. syyllistyy törkeään epäurheilijamaiseen käytökseen
    • ii. käyttää hävytöntä, loukkaavaa tai solvaavaa kieltä
    • iii. saa toistuvia rangaistuksia ottelussa tahallisesti
  • (b) Pelaaja, jonka konklaavi on poistanut kentältä, on poistuttava pelikentän läheisyydeltä. Hylätyn pelaajan pallo poistetaan välittömästi pelistä

8. Lyhennetty peli

  • (a) Turnauksissa voidaan haluta rajoittaa yhteen peliin kuluvaa aikaa. Aikarajattua peliä kutsutaan lyhennetyksi peliksi
  • (b) Pelin alussa pelaajille tulee ilmoittaaa ratkaistaanko sijoitukset ajan loppumisen jälkeen pelaamalla vai läpäistyjen porttien mukaan
  • (c) Pelin aikana konklaavi pitää kirjaa läpäistyistä porteista ja mittaa peliin kuluvaa aikaa.
  • (d) konklaavin tulee pelaajien kysyessä ilmoittaa jäljellä oleva aika ja sen hetkiset sijoitukset.
  • (e) Kun pelin alussa sovittu aika päättyy, seuraavan lyöntikierroksen alkaessa
    • a. konklaavi ilmoittaa ajan päättymisestä.
    • b. portti, jota peliä johtavat pallot(ei maaliintulleet) ovat seuraavaksi läpäisemässä, muuttuu viimeiseksi portiksi.
    • c. Pelissä olevien pallojen tulee pelata rata normaalisti uudelle viimeiselle portille asti, jonka läpäistyään ne muuttuvat rover-palloiksi
    • d. Esimerkki: Pelissä on 10 porttia. A on viimeksi läpäissyt portin 7. B on läpäissyt viimeksi portin 6. konklaavi ilmoittaa pelaajille ajan päättymisestä. A:n pitää läpäistä portti 8 ja B:n portit 7-8 ennen kuin ne voivat tulla maaliin.
  • (f) Vaihtoehtoisesti e-kohdalle voidaan pallojen sijoitukset määrätä niiden läpäisemien porttien lukumäärän mukaan siten, että peliajan loputtua lyöntikierroksen jälkeen
    • a. konklaavi ilmoittaa pelin päättymisestä
    • b. konklaavi määrittää maaliin tulemattomien pallojen sijoitukset läpäistyjen porttien mukaan. Se pallo, joka on läpäissyt enimmän portteja hyväksytysti, sijoittautuu paremmin. Jos pallot ovat läpäisseet yhtä monta porttia, se pallo, joka on läpäissyt viimeisimmän portin aikaisemmin hyväksytysti, sijoittautuu paremmin.